Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Vau mikä viikko!

Vau mikä viikko!

Viime viikko oli niin hauska ja vauhdikas, että sitä voi hyvin muistella vielä näin maanantainakin! Eilen ihan mietin, että miten yhteen viikkoon voikin mahtua näin paljon kivoja juttua. Mutta vaikka viikko oli hauska, olin kyllä sunnuntaina jo ihan poikki... 

Viikko alkoi maanantaina kauniissa maisemissa Roihuvuoren Kirsikkapuistossa mun äidin synttäripiknikiä viettäen. Ja jatkui tiistaina biitsipäivällä perheen kesken Herttoniemessä. Me ei käyty viime vuonna ollenkaan Suomessa rannalla, kun oli niin kylmä eli tää oli Pikku Myyn eka kerta. Oli ihana huomata kuinka Myy tykkäsi leikkiä hiekassa ja kahlailla matalassa vedessä. Viime kesänä kun Balilla ei oikein pystytty olemaan rannalla ollenkaan, kun se lähti aina välittömästi juoksemaan aaltoihin ja joku sai koko ajan juosta perään... Voi tosin olla, että veden lämpötilallakin oli jotain tekemistä asian kanssa, mutta kyllä me mietittiin, että tämän ikäisen kanssa olisi varmaan niin paljon helpompaa jo olla reissussa... 

Roihuvuoren kirsikkapuistossa

Roihuvuoren kirsikkapuistossa

Me käytiin tänään Roihuvuoren Kirsikkapuistossa ja vietettiin siellä mun äidin synttäripiknikiä. Kirsikkapuut olivat lähes täydessä kukassa ja päivä oli täydellisen aurinkoinen niiden kauneudesta nauttimiseen. Puut kukkivat vain hetken aikaa ja Helsingissä tämä hetki on juuri nyt. Joten jos näitä vaaleanpunaisia ihanuuksia mielii nähdä, kannattaa puistossa käydä pian! Ensi lauantaina 19.5. Roihuvuoressa vietetään myös Hanami-juhlaa, jolloin puisto täyttyy erilaisesta japanilaisesta ohjelmasta, musiikista ja herkuista. 

Linnanmäellä taaperon kanssa

Linnanmäellä taaperon kanssa

Meidän Linnanmäen retki Vappupäivänä oli niin kylmä ja sateinen, että päätettiin lähteä tänään käymään siellä uudestaan, kun oli niin aurinkoinen päivä. Paikalla oli aika paljon ihmisiä, mutta ei kuitenkaan ollut mitään tungosta ja meillä oli tosi hauskaa!

Mä kävin Pikku Myyn kanssa Panoramassa sillä aikaa, kun korkeanpaikankammoinen Rio odotteli alhaalla. Se on kyllä kerran käynyt siinä ennenkin, mutta se kuulemma riitti. On muuten jännä nähdä mahtaakohan korkeanpaikankammo periytyä Myylle... Nyt sitä ei ainakaan pelottanut, vaikka pitikin äitiä kädestä kiinni koko kyydin ajan. Sen jälkeen käytiin kaikki yhdessä Rumpukarusellissa, jonne ei viitsitty viimeksi mennä, kun se oli ihan märkä. Yritettiin myös laittaa taas Myytä Rekkakaruselliin, mutta ei se reppana uskaltanut jäädä siihen vieläkään yksin. 

Kesän 2018 bucket list

Kesän 2018 bucketlist

Me ei olla tänä kesänä menossa Balille, joka tietysti harmittaa, mutta voi kesästä silti tulla kiva. Oonkin jo miettinyt jonkin verran juttuja, joita ainakin haluaisin tehdä. Mä uskon, että kesästä tulee hauska, sillä Pikku Myy on jo siinä iässä, että sen kanssa on helpompi tehdä asioita ja käydä pikkureissuilla. 

Meidän kesäksi on suunnitteilla ainakin:

* Retki Muumimaailmaan. Viime vuonna Muumimaailmassa vietetty päivä oli aivan ihana ja mieleenpainuva. Myy oli aivan innoissaan ja meillä oli Rionkin kanssa tosi hauskaa. Tänä kesänä pitää siis ehdottomasti mennä uudestaan ja samaan syssyyn olis mahtavaa käydä Turussakin, jossa en ole käynyt aikoihin! 

* Linnanmäki. Lintsi kuuluu kesään ja me itse asiassa käytiinkin siellä jo vappupäivänä, mutta silloin oli niin kylmää ja sateista, että pitää mennä joku lämpimämpi päivä uudestaan. Tai vaikka useammankin kerran! On niin huippu juttu, että Lintsillä on pienille lapsille ilmaisia laitteita ja kiva leikkipaikka. Me oltiin laittamassa Myytä vappuna sellaiseen autokaruselliin, johon aikuiset ei pääse ja jossa se kävi viime kesänäkin kaverinsa kanssa, mutta nyt aivan yksin alkoikin alahuuli väpättämään siihen malliin, että pitikin hakea se pois ennen kyydin alkamista...

Alkuraskaus ja vartalokomplekseja

Alkuraskaus ja vartalokomplekseja

Kiitos kovasti onnitteluista, joita on sadellut täällä sekä muualla somessa! Edellisessä postauksessa kerroin siis kuinka raskaus pääsi vähän yllättämään meidät... Ja ajattelin nyt käydä hieman läpi miten raskaus on edennyt tähän asti.

Positiivisen raskaustestin jälkeen tuntemukset olivat tietysti aika jännittyneet ja mielessä kävi kaikenlaista lähtien siitä, että mitä jos olenkin jo pitkällä enkä ole vain tajunnut raskautta... Kauhukuvat siitä, että yllättäen alankin vain synnyttämään pyyhkiytyivät kuitenkin pian pois, sillä koen tuntevani kroppani melko hyvin enkä voisi kuvitella, etten huomaisi olevani raskaana. Mun olo oli juuri sellainen kuin Myytä odottaessakin ensimmäisillä viikoilla eli väsynyt ja iltaisin paleli ja tuntui, että olisi vähän lämpöä. Ainoa ero oli, että rinnat eivät kasvaneet kuten ensimmäisellä kerralla, vaan ennemminkin ehkä pienenivät imetyksen lopettamisen vuoksi. Niinpä odotettiin rauhassa (mitä nyt muutaman lisätestin tein tässä välissä) pari viikkoa ennen kuin päästiin neuvolaan.